Liikunnan vaikutus psoriin
Liikunta pidetään yksiselitteisesti terveyttä edistävä toimintana. Tätä tuskin kukaan voi kiistää. Lääkäritkin ovat siitä yhtä mieltä. Ihminenhan on luotu liikkumaan. Liikunnan puute lamauttaa elimistöä ja edistää sairauksia. Näin liikunta auttaa myös psoriaatikkoa. Jostain syystä lääkärit eivät kuitekaan pidä liikuntaa psoria terveyttävänä asiana. En ole lääkäri, enkä tiedä mitä elimistössä tarkemmin tapahtuu liikunnan seuraksena. Mutta olen positiivinen sen suhteen, että liikunnalla on oltava myös psoriaatikolle etua. Verenkierto, elimien toiminta, aineenvaihdunta ja stressin väheneminen ovat suorassa yhteydessä psoriin ja näitä kaikkia liikunta edistää.
Esittäisin juliisen kysymyksen siitä, että: miksei liikunnan vaikutusta psoriin tutkita ja, miksei sitä ehdotella psoria sairastaville?
Its eolen aina ollut aktiivisesti liikkuva persoona. Erilaiset joukke- ja yksilölajit ovat aina kiehtoneet. Aikuisena ns. synteettinen liikunta on osoittautunut sopivammaksi kiireiseen elämäntyyliin. Kuntosalit ovat nykyajan liikuntalaboratooriot. Siellä voi harjoitella tarkasti ja hienovaraisesti. Tässä tarkkuudella kohdistetussa harjoittelussa on huonoja ja hyviä puolia. Niitä täytyy osata tunnistaa. Mutta tämä lienee toisen artikkelin aihe.
Psorini on aina reagoinut kuntosaliharjoitteluun. Pitkään en huomannut tätä yhteyttä, mutta huomasin muutokset. Mielenkiintoista on, että harjoituskausilla psorini oli aina huonommassa kunnossa. Siihen varmasti vaikutti moni asia. Mutta luulisi, että liikunnalla olisi ollut positiivisempi vaikutus. Tätä tutkiessani ensin eliminoin ylisyömisen, eli lopetin ylikalorisen dieetin, joka kuormittaa ruoansulatusta ja muita elimiä. Lopetin myös lisäravinteiden syömisen. Niissä on kaikenlaisia epäilyttäviä aineksia, joilla voisi olla negatiivinen vaikutus psoriin. Lisäravinteista heraproteiini osoittautui merkittävältä. Sen pois jättäminen vaikutti heti viikon jälkeen psorini tervehtymiseen parempaan kuntoon. Samalla jätin pois kaikki muutkin maitotuotteet hyvin tuloksiin.
Vaikka ruokavalion muutokset harjoitteluun liitteyen auttoivat psorini kuntoa silti oli edelleen havaittavissa psorin kunnon huononemista harjoittelukausina. Ilmiö ihmetytti pitkään Kunnes luin mielenkiintoisen väitteen, että intensiivinen liikunta aiheuttaisi tilapäisen tulehdustilan. Tämä selittäisi psorin reagointia harjoiteluuni. Olin jatkuvasti palautuvassa tilassa harjoittelusta ja näin altistin elimistöni jatkuvalla tulehdustilalle, joka pahentaa psoria. Ratkaisu tähän oli uudenlainen harjoitusmenetelmä, jossa välttäisin jatkuvaa maksimaalista palautumista. Elimistö näyttää tarvitsevan palautumisen lisäksi lepoa. Tutustuttuani Olympiaurheilijoiden harjoittelumenetelmiin huomasin, että he harvoin harjoittelivat ääri-intensiteetissä. Ja harjoittelussa oli ohjelmoituna myös lepoa. Oppimani tiedon perusteella laadin itselleni uudenlaisen harjoitteluohjelman, jossa oli viiden viikon syklit. Ohjelman mukaan harjoittelen maksimaalisesti vain kolmesti viidessä viikossa. Harjoitteluun sisältyy myös erittäin kevyitä harjoituksia. Näin minimoin harjoittelusta aiheutuvia korkeita tulehdustiloja ja annan elimistölle tilaa elpyä niistä oikealla levolla.
Laatimani olympiaurheilijoiden tapainen harjoitusohjelma on osoittautunut menestykseksi. Psorini ei enään huonone harjoittelemisen seurauksena. Voisin todeta, että harjoittelusta on luultavasti tervehdyttävä vaikutus psoriini. Ja lisäksi huomasin kuntoni kehittyvän paremmin kuin koskaan. Perimmäiset ongelmat olivat lajiin ominainen ruokavalio, lisäravinteet ja vääränlainen harjoittelumetodi. Liikunta edistää hyvinvointia, mutta vain oikein toteutettuna.
